Management by kauhu

Itsemurha-aalto ranskalaisessa yrityksessä! Vuoden 2000 jälkeen vuositasolla parikymmentä henkilöä on päättänyt päivänsä oman käden kautta, useimmiten työpaikalla. France Télécom on hankkinut kannettavakseen roistotyönantajan arvonimen.

Syyttävä sormi osoittaa kohti johtajia, joiden tyyliä kuvataan käsitteellä management par la terreur, kauhujohtaminen. Kyseisen johtamisopin periaatteita ovat epäselvät ohjeet, heikko esimiestyö, poukkoileva toiminta, uhkailu, kohtuuttomat tehokkuusvaatimukset ja mielivaltaiset työtehtävien muutokset.

Tietoja tästä hirveydestä on tihkunut vähitellen, ja ihmetyksen supinoita on alkanut kuulua suomalaisillakin työpaikoilla.

On traagista, jos työpaikan pahoinvointi tunnustetaan vasta sitten, kun väkeä alkaa kaatua. Tai ehkä vasta sitten, kun media hoksaa kiinnittää huomion noihin kaatumisiin. Itsemurha- ja burnout-aallot ovat jäävuoren huippu. Työelämä kauttaaltaan on kiristynyt, ja töitä tehdään jaksamisen äärirajoilla.

Rankankin työn kestää, pidentyneet työpäivät, kiireen ja iltamyöhäiset meilit. Viimeinen ja kovin niitti on epäarvostava johtaminen: uhrautuvasta venymisestä saa palkakseen kiitoksen sijasta uhkailua, suoraa tai peitettyä, ja alentavaa pompotusta. Selkä ei taitu liiasta työstä vaan ihmisarvoa halveksivasta johtamisesta.

Ranskalaisyhtiön surullisista uutisista ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikilla työpaikoilla asiat olisivat huonosti. Mutta sen päätelmän siitä voi tehdä, että työpaikan johtamisilmastoon ja toimintakulttuuriin tulee kiinnittää huomiota.

Jos kulttuuri on ihmistä alentavaa, väki voi huonosti, ja itse työkin alkaa väistämättä kärsiä.

Saman voi ilmaista positiivisesti. Arvostus lisää onnellisuutta. Onnellisten ihmisten työpaikka on menestyvä yhteisö.

Tätä kannattaa miettiä sellaisissakin tilanteissa, joissa kaikki näyttää hyvältä. Koskaan ei mene hukkaan, että arvostusta lisätään ja henkilöstön hyvinvointia petrataan.