Nää kommarit ei tunne vappua

Tällaisen mietelauseen olin kuulemma tokaissut etsiessäni asiakkaan kanssa jotain päivämäärää. Näin väitti paikalla ollut kollegani, ja kollegojen sanaan on uskominen.

Luovuin paperikalenterista jo vuosia sitten. Kommunikaattorin allakkasivujen plärääminen on kätevää, vaikka fiboja sattuukin. Yksikään coaching-ryhmäläisistä ei protestoinut, kun ehdotin pitkäperjantaita tapaamisajaksi. Tosin kukaan ei protestoinut silloinkaan, kun pari viikkoa myöhemmin älysin esittää uutta päivämäärää. Ennen sentään pyhät erottuivat allakan punaisten tekstien avulla. Vappukin.

Vappuihini liittyy väkeviä muistoja, kuten varmaan monen muunkin vappuihin. Poikavuosina hommasin fillarin suurimmaksi osaksi vappumerkkien myyntituloilla. Sittemmin vapputienestien tilalle on tullut vappukulutus, epämukava kesälakki päätä hiostamassa.

Vapun taustahenkilö on Walburga, jonka ansioksi tuli myötävaikuttaminen siihen, että saksalaiset käännytettiin kristinuskoon. Tämä voimanainen julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Viikinkien hedelmällisyysjuhlaa vietettiin samaan vuodenaikaan, joten synergiaetujen nimissä juhlat fuusioituivat. Työläiset puolestaan fuusioituivat mukaan vuonna 1884, jolloin Yhdysvaltojen ammattiliitot vaativat kahdeksantuntista työpäivää, alkaen 1.5.

Vappu on moniulotteinen juhla, joka sopii kommareille, demareille, porvareille, teekkareille, uskovaisille ja kaikille siman tai kuohuvan ystäville.

Itse muistelen kommarikommenttini liittyneen helatorstaihin, mutta kollegan luotettavaan muistiin on taipuminen. Joka tapauksessa toivoisin, että kommarit tuntisivat sekä vapun että helatorstain. Ja mikä tärkeintä: että me kaikki tuntisimme arjen puurtamisen keskellä myös juhlan.

Hyvin menee

Blogeihin, kolumneihin ja vastaaviin kuuluu, että kirjoittajalla on huoli jostain. Tai hän ihmettelee, irvistelee, nälvii tai huokailee.

Nyt päätin olla huolestumatta mistään. Olen tyytyväinen siihen, että maapallolla voi vielä elää, että enemmistöllä on yhä työtä, että Suomi on varsin vapaa maa, että Obama on myötätuulessa ja että pääministeri ja toimitusjohtajamme kumpikin tahollaan ovat päässeet kihloihin. Siihenkin olen tyytyväinen, että puolueet ovat saaneet eurovaaliehdokaslistansa kasaan, ja että Ruotsissa moni asia on hyvin, ja että Venäjän presidentti on kiireittensä keskeltä ottanut aikaa tullakseen käymään Suomessa.

Työni puolesta olen tyytyväinen, että Suomessa on monta hyvää johtajaa ja että niinkin moni ihminen voi hyvin työpaikallaan. Erityisen iloinen olen siitä, että johtajien joukossa on monia eettisesti ajattelevia persoonia.

Omaan elämäänikin olen tyytyväinen. Sain talvirenkaat vaihdetuksi. Joka yö nukun ainakin muutaman tunnin. Olkapääleikkaukseni meni hienosti, eikä tarvitse käyttää kantosidettä. Vaimon kanssa ollaan väleissä, samoin useimpien lähisukulaisten kanssa.

Enkä murehdi sitäkään, viitsiikö kukaan lukea sitä, että moni asia on hyvin.