Maailma sai messiaan

Maailma sai messiaan, pitkästä aikaa. Obamaan suunnatut odotukset eivät ole tästä maailmasta. Silti tämä hurmos puoltaa paikkaansa.

Obama on karismaattisimpia hahmoja kansanjohtajien historiassa. Mieleen tulee Gandhi, Churchill, Kennedy sekä ikävä kyllä Hitler. Karisma on muutakin kuin henkilön ikioma ominaisuus. Henkilölle tai kaltaiselleen täytyy olla sosiaalinen tilaus: oikea tarve, tilanne ja ajoitus.

Nyt karismaattisen johtajan kriteerit ovat täyttyneet. Obaman henkilön erilaisuus kiehtoo, sillä Amerikassa syntyneiden valkoisten miesten tavat jo tiedetään. Hän vaikuttaa moraaliselta arvojohtajalta, mikä on erityisen virkistävää - omia kapeita kansallisia tai taloudellisia etuja ajavia johtajia on niitäkin jo nähty. Maailman ykkösvaltio on sotilaallisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä, mikä pakottaa etsimään Johtajaa. Kun uusi johtaja lisäksi on loistava reettori, niin ei ihme, että palvovat katseet suuntautuvat Yhdysvaltojen Valkoiseen taloon.

Obaman onnistumisen lopullinen koetinkivi on hänen arjen toimintakyvyssään, kaikessa siinä, missä ei tarvita karismaa. Jos teot puuttuvat, karisma hiipuu. Jos teot vievät oikeaan suuntaan, karismasta on suunnatonta hyötyä.

Toinenkin koetinkivi tulee testattaksi, hänen moraalinen rohkeutensa, integriteettinsä säilyminen. Noin kiihkeiden odotusten paineissa joku voisi alkaa isotella tai muuten vain ulosmitata tilanteen tarjoamaa henkilökohtaista hyötyä. Onneksi Obamalla on taustansa. Sekä ennen kaikkea Michelle, joka vaikuttaa selväjärkiseltä jalat maanpinnalla kulkevalta vahvalta naiselta.